"So you're with her
Not with me
I know she spreads sweet honey
In fact your best friend, I heard he spent
Last night with her
Now how do you feel, how do you feel?"
Tänään sitten kiirehdin Kamppiin ja vastaan tulee täysin yllättäen entinen poikaystäväni jonkun tytön kanssa. Hän ei esittele meitä toisilleen, haluaa vaan jatkaa matkaa mahdollisimman nopeasti sanottuaan, että soittaa huomenna. Seurustelimme noin kolme vuotta ja erosimme noin vuosi sitten, siitä asti olemme olleet enemmän ja vähemmän kavereita. En jäänyt paljoa miettimään asiaa, kunnes näin rautsikan metroasemalla heidän halailevan. Ei jäänyt kovin epäselväksi, että he seurustelevat. Vaikka meidän erostamme on jo niinkin kauan, minulle on vaikeaa hyväksyä entisen uutta suhdetta. Kai taustana on aina, että jossain määrin on alitajunnassa, että ehkä tämä tästä vielä, ehkä palaamme yhteen.
Ärsyttää myös, että meidän suhde oli aika vaikea, koska asuimme eri maissa reilun kahden vuoden ajan, kunnes hän muutti Suomeen opiskelemaan. Minusta tuntuu, että heidän suhde on nyt mahdollinen minun takiani. Minä ylläpidin vaikeaa suhdetta ja hommasin käytännössä hänelle opiskelupaikan, niin nyt nämä kaksi voivat olla onnellisia yhdessä!! En ole oikeastaan katkera, vaan vihainen ja hiukan pettynyt. Asiaa ei auta yhtään, että oma "suhteeni" ei ole kovin hyvällä tolalla tällä hetkellä. En tosin muutenkaan ole kiinnostunut näkemään entisten uusia. Olen muutaman entisen poikaystäväni kanssa kavereita vieläkin, mutta uudet ovat aina olleet tabu - puolin ja toisin.
Päivää kuitenkin piristi GinaTricotilta löytämäni kaksi neuletakkia. Kumpikin on hiukan pidempää mallia ja toinen toivottavasti ei edes kovin nukkaannu. Enpä ole oikeastaan aikaisemmin sieltä löytänyt mitään must-have-vaatetta... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti