Mielettömän mieletön elämä :)

Haluan tehdä oikein erityspostauksen lempituotteestani ikinä - Labellon Sun-huulirasva! Se on niin mielettömän hyvä ja tekee kaikkea, mitä minä huulirasvalta haluankin! Se kostuttaa huulia hyvin JA tekee huulista todella vaaleat, aivan upea myös pohjustukseen tämän takia!

Jotkut ovat varmaan huomanneet, että käytän sanaa "mieletön" suhteellisen paljon. Se tulee minulta täysin luonnostaan, kaikki asiat joihin ryhdyn, ovat  yleensä mielettömiä minulle. Nämä mielettömät asiat vaihtelevat noin viikottain, aina tulee uusi, entistä mielettömämpi, asia. Taidan innostua asioista liiankin helposti ja sitten täysin out of the blue keksin vielä paremman asian ja vaihdankin suuntaa unohtaen sen ah-niin-mielettömän jutun täysin. Superlatiivielämää näköjään.

 

Nykyään parhaimmat kaverini pitävät koomisena innostumistani kaikista pienistä asioista, koska tuntuu että useat muut ihmiset eivät ymmärrä mitä erikoista jossain asiassa on. Ehkä tämä vielä häviää vanhenemisen myötä, toisaalta toivon että se säilyy, mutta toisaalta... onhan se rasittavaa vaihtaa koko ajan innostuksen kohdetta. Tämä kuvastuu erityisesti opiskeluissani. Yhtenä päivänä ratikassa minulle tuli mieleen, että haluankin opiskella jotain täysin muuta, ainetta, jota en ollut ikinä edes ajatellutkaan. Olin aivan innoissani tästä pari päivää, kunnes tuli toinen innostuksen kohde. Vaikeaa välillä, mutta ainakin elämä pysyy mielenkiintoisena!

Why Don't You and I...

Tentti meni ihan kivasti. :) Päivää paransi vielä, että löysin Stockalta upean tummansinisen villakangastakin. Minulla ei sattunut olemaan pankkikorttia mukana (yritän hillitä shoppailuja :D), joten jätin sen varaukseen ja huomenna olisi tarkoitus käydä ostamassa se (ellen löydä ennen sitä vielä täydellisempää takkia).

Joskus on niin hyvä olla viikonloppu ihan rauhassa. Laittaa vaan collegehousut päälle, katsoa Sinkkuelämää-tuotantokauden ja syödä Ben & Jerry's-jäätelöä samalla. Täydellistä! Liian harvoin tosin tulee tehtyä tuota enää, yleensä kaverit saa houkuteltua baariin tai random-bileisiin ja jotenkin ketuttaa istua kotona, kun kaikki muut ovat juhlimassa. Onhan sitä sitten vanhempanakin aikaa viettää rentouttavia viikonloppuja... ;)

Huomenna olisi tosin tarkoitus käväistä yksissä bileissä ja toiveissa olisi nähdä tämä tietty mies, D, siellä. Miehen perässähän tässä näköjään juostaan, mutta sitähän ei ikinä myönnetä! Yksi parhaista kavereistani, Jeroen, varmaan tukehtuisi oluensa vahtoon tietäessään tämän, olen aina vakuuttanut hänelle, etten juokse miesten perässä vaikka mikä olisi! Mutta kun eivät he tunnu aina osaavan tulla minun luokseni! Tähän tosin vaikuttaa kärsimättömyytenikin, tullessani liian kärsimättömäksi voisin hyvinkin mennä sanomaan D:lle The Callingin Why Don't You and I-kappaleen kertosäkeistön mukaisesti:

"So I'm singn' ‘Why don’t you and I get together and take on the world
And be together forever
Heads we will and tails we’ll try again
So I'll say why don’t you and I hold each other and fly to the moon
And straight on to heaven
Cause without you they’re never going to let me in"

Tentti huomenna...

Huomenna sitten on pieni tentti. Kaikki ovat tienneet tästä jo viikon, mutta tänään puhuin useamman kanssa ja meillä kaikilla oli sama ajatus: "katsellaan sitten tänään illalla niitä papereita..." Voitte uskoa, ettei tehtävä (taaskaan) tuntunut kovin helpolta, olisi vaan pitänyt aloittaa silloin viikko sitten, mutta... I'm most productive at the last minute. Tai ainakin niin uskottelen itselleni!

Viikonloppusuunnitelmiin kuuluu kerrankin rentoutuminen ilman juhlimista. Viime aikoina on tullut väsyneenäkin mentyä bileisiin, mutta nyt ajattelin vaan levätä ja valmistautua ensi viikkoon. Lisäksi olisi kiva vihdoinkin parantua tästä flunssasta, jota on kestänyt kohta neljä viikkoa! Lauantaiksi on myös luvassa ostoskierros Stockalla äitini kanssa, sillä synttärini lähestyvät ja viime vuosina olen saanut äitiltäni aina lahjaksi shoppailukierroksen hänen kortillaan. Isäni kanssa olen sitten mennyt aina yhdessä katselemaan koruja. Enpä muuten tiedä miksi kumpikin antavat käytännössä "omat lahjat". :D Tällä hetkellä listalla ovat ainakin tietty huivi, Calvin Kleinin laukku ja tietyt timanttikorvikset! Ehkei se ikäkriisi tulekaan, saatan olla synttäreinäni liian keskittynyt timanttien kimmeltämiseen... :D

Thinking about you

"Yesterday I saw the sun shinin',
And the leaves were fallin' down softly,
My cold hands needed a warm, warm touch,
And I was thinkin' about you."

Thinking about you by Norah Jones

Kai tuo kertoo jo jonkin verran... Minulla oli siis mieletön viikonloppu reilun sadan ihmisen kanssa ja monet meistä ei välttynyt uusilta ystäviltä, draamalta tai uusilta ihmissuhteilta. Siitä se sitten lähti ja tänään olin todella kivoilla treffeillä vanhan ystäväni kotona ja hän kokkaili minulle. Olin hänen luonaan kuusi tuntia, aika meni mielettömän nopeasti! Toivottavasti tästä seuraa jotain jatkoa, hän on viikonlopun poissa mutta ehkä sunnuntaina... :) Lyhyesti sanottuna olen todella ihastunut, mutta myös hiukan huolissani, sillä usein ihastukseni eivät pääty hyvin erinäisistä syistä. Tämä tuntuu muutenkin jopa liian hyvältä ollakseen totta...  Lisäksi meitä kumpaakin yhdistää Etelä-Afrikka, jonne me kumpikin haluamme vielä muttaa takaisin! Tämä on nyt tälläistä ihastuneen hehkutusta, korkealta voi tosin olla nopea pudotus alas, valitettavasti.

Ihana ja mieletön ranskalainen ystäväni Cecile on muuttamassa takaisin Suomeen! Olemme nähneet viimeksi joskus toukokuussa ja minulla on mieletön ikävä häntä! En ole ikinä tavannut toista niin huoletonta, lämmintä ja hauskaa ihmistä. Hänen kanssaan pystyy puhumaan aivan kaikesta eikä hän arvostele, hän on myös aina valmis spontaaneihin tekoihin kuten minäkin!

Kai kaikki onkin aivan hyvin... Synttärit tosin lähestyy ja parinkympin kriisi tuntuu olevan taas kerran oven takana!

Osanotto

Syvät pahoittelut kaikille, keitä Kauhajoen kouluammuskelu koskee. On käsittämätöntä, että tällaista tapahtuu ja sitten vielä Timesin toimittajat revittelevät juttua täysin. Toisaalta en kritisoi heitä, sillä oikeassahan he ovat omalla tavallaan. Suomessa on liikaa aseita, poliisi teki virhearvion ja Suomen aselakia ei ole vieläkään muutettu.

Ymmärrän, että monet voivat ottaa kritiikkini voimakkaasti, mutta en vaan pysty ymmärtämään miksei Jokelan jälkeen asialle ole tehty mitään. Lisäksi Etelä-Afrikassa asuessani totuin jatkuvaan väkivallan vähentämisyrityksiin, tämä oli agendan tärkeimpiä kohtia. Jos yhdessä maailman vaarallisimmista kaupungeista on onnistuttu vähentämään väkivaltaa, miksei Suomessa ole saatu mitään aikaan vuoden aikana? Tätä voidaan taas miettiä vaalien alla.

Jouw idee van geluk.

"Ik ga niet weg, ik heb nog wat tijd gekregen
Zal altijd maar doorgaan, tot aan het eind
Ik heb je voor altijd, m'n hart gegeven
Ik draag je bij mij, tot het licht straks dooft."

Olin äitini kyydissä pitkästä aikaan ja kuulin kyseisen kappaleen pitkästä aikaa. Heti tuli tuttu tunne, sama tunne, joka aina tulee kuullessani sen. Joka kertaa pitää kuunnella sanat tarkkaan ja olen jossain kilometrien päässä silloin. Jotenkin tuo muistuttaa lapsuudesta, ajasta, jolloin kaikki oli suhteellisen huoletonta. Samalla tulee mieleen kaikki ihmiset, jotka ovat hävinneet elämästäni erojen, muuttojen ja elämänmuutosten mukana.

Meillä jokaisella on kappaleita, jotka vaan pysäyttävät vähäksi aikaan, mikä sinun on?

 

Rentouttava viikonloppuko?

 

Olipa taas viikonloppu... Perjantai meni eräillä synttäreillä, joissa oli noin sata ihmistä. Poliisien tulon jälkeen jatkettiin baariin ja taas meni liian myöhään... Siitä seurauksena heräsin lauantaina joskus kahden aikoihin ja kävin kaupassa, samalla suunnittelen tulevaa iltaa. Ilta sitten meni kavereiden kesken korttia pelatessa ja kerrosbileissä (siis yhden kerrostalon koko kerros järjesti yhteiset bileet). Koko kerros oli aivan täynnä ja en kovin kauaa edes viihtynyt siellä, joskus kahden aikaan olin jo kotona. :)

Tänään olen sitten yrittänyt kirjoitella immateriaalioikeuksista ja ei oikein ajatus ole kulkenut ollenkaan. Ajatukset ovat jo paljolti keskiviikon Oktoberfestissä ja mökkiviikonlopussa! Ehkä huono ajatus lähteä koko viikonlopuksi noin sadan ihmisen kanssa mökkeilemään ja pääasiassa dokaamaan. :D Kuitenkin ihan innoissani odotan sitä, viime kerralla oli aivan mieletöntä, kävimme tietenkin saunassa ja uimassa sekä tanssimme aamukuuteen! Turha sitten muistellakaan miltä tuntui viikonlopun jälkeen... ;)

Vielä ilotulituksista kuva:

Und du sagst: "Ich bin für dich da"

"Und Du meinst: "Laß uns Freunde sein"
und Du nimmst mich in den Arm
es war das erste Mal
das letzte Mal
es kostet mich mein Herz

Und Du sagst: "Ich bin für Dich da"
doch es ist niemals genug
es war das erste Mal
und das letzte Mal
ein anderes Gefühl von Schmerz"

Ein anderes Gefühl von Schmerz von Rosenstolz

Kaunis kappale, kuvaa hyvin elämääni tällä hetkellä. Yllätyin tosin iloisesti tänään, sillä sain sähköpostia henkilöltä, josta en ole kuullut noin vuoteen yhtään mitään. Tapasimme lentokentällä kaksi vuotta sitten, olin tuolloin menossa exäni luokse Saksaan ja juttelimme odottaessamme myöhästynyttä lentoamme ja sen aikana. Sen jälkeen lähettelimme muutamia sähköposteja kaverimielessä ja nyt kun me kumpikin olemme eronneet viimeaikoina, on todella piristävää ja mielenkiintoista olla yhteydessä taas. En kylläkään etsi mitään korviketta, koska ensin täytyy selvitellä asioita itsekseen. En edes kuvittele, että Axelista tulee minulle ikinä mitään enempää kuin satunnainen tuttu, mutta tuntuu että viime aikoina ihmisten vaihtuvuus elämässäni on ollut vähän liian suurta, joten oli kiva kuulla vanhasta tutusta! Olisi mieletöntä nähdä hänet uudestaan! Täytyykin varmaan lähteä käymään Saksassa taas... ;)

Huomenna, tai siis tänään, pitäisi suorittaa autokoulun kakkosvaihe. Kortti vanhenee parin viikon päästä, aika hyvin siis onnistuin lykkäämään kakkosvaiheeseen menoa ja nytkin menen sinne aika negatiivisella asenteella. Päivä on tosin tarkoitus aloittaa äidin kanssa lounaalla ja samalla ajattelin käydä ostamassa Gantin yhden kauluspaidan. Olen muuten viime päivinä yllättynyt useasti, miten kivoja t-paitoja Zarassa on! Yhdessä vaiheessa tuli harvoin käytyä siellä, mutta nyt lähes aina ostoksilla ollessa!

You were my everything by Aviation

This goes out to someone that was
Once the most important person in my life
I didn’t realize it at the time
I can’t forgive myself for the way I treated you so
I don’t really expect you to either
It’s just... I don’t even know
Just listen…
You’re the one that I want, the one that I need
The one that I gotta have just to succeed
When I first saw you, I knew it was real
I’m sorry about the pain I made you feel
That wasn’t me; let me show you the way
I looked for the sun, but it’s raining today
I remember when I first looked into your eyes
It was like God was there, heaven in the skies
I wore a disguise 'cause I didn’t want to get hurt
But I didn’t know I made everything worse
You told me we were crazy in love
But you didn’t care when push came to shove
If you loved me as much as you said you did
Then you wouldn’t have hurt me like I ain’t shit
Now you pushed me away like you never even knew me
I loved you with my heart, really and truly
I guess you forgot about the times that we shared
When I would run my fingers through your hair
Late nights, just holding you in my arms
I don’t know how I could do you so wrong
I really wanna show you I really need to hold you
I really wanna know you like no one could else know you
You’re number one, always in my heart
And now I can’t believe that our love is torn apart

I need you and
I miss you and
I want you and
I love you ‘cause
I wanna hold you,
I wanna kiss you
You were my everything
And I really miss you

I knew you gonna sit and play this with your new man
And then sit and laugh as you’re holding his hand
The thought of that just shatters my heart
It breaks in my soul and it tears me apart
At times we was off I was scared to show you
Now I wanna hold you until I can’t hold you
Without you, everything seems strange
Your name is forever planted in my brain
Damn it, I’m insane,
Take away the pain
Take away the hurt
Baby, we can make it work
What about when you
Looked into my eyes
Told me you loved me
As you would hugged me
I guess everything you said was a lie
I think about it, it brings tears to my eyes
Now I’m not even a thought in your mind
I can see clearly, my love is not blind

I just wish everything could have turned out differently
I had a special feeling about you
I thought maybe you did too
You would understand, but…
No matter what, you’ll always be in my heart
You’ll always be my baby
Our first day, it seemed so magical
I remember all the time that I had with you
Remember when you first came to my house?
You looked like an angel wearing that blouse
We hit it off, I knew it was real
But now I can’t take all the pain that I feel
Reach in your heart, I know I’m still there
I don’t wanna hear that you no longer care
Remember the times? Remember when we kissed?
I didn’t think you would ever do me like this
I didn’t think you’d wanna see me depressed
I thought you’d be there for me, this I confess
You said you were my best friend, was that a lie?
Now I’m nothing to you, you’re with another guy
I tried, I tried, I tried, and I’m trying
Now on the inside it feels like I’m dying

And I do miss you
I just thought we were meant to be
I guess now, we’ll never know
The only thing I want is for you to be happy
Whether it be with me, or without me
I just want you to be happy

Bilistä, ilotulitusta ja eroja

Tuossa siis lyhyesti kuluneen viikon tapahtumat. Kuulostaa jo hiukan The Hills-meiningiltä... Viikko siis alkoi biljardin pelaamisella ja hyvällä meiningillä, jatkui ilotulituksen SM-kisoihin ja taitaa loppua eroon ellei huomenna mitään erityistä tapahdu. Seurustelusuhteeni loppui tänään, päätimme että on parempi lopettaa ajoissa, ennen kuin tunteet syvenevät liikaa. Ongelmana on siis, että parin kuukauden päästä hän muuttaa pois Suomesta ja meillä kummallakin omat elämät ovat vasta alkamassa. Minäkään en tiedä mihin olen menossa ja ehkä on parempi, että teen nämä tärkeät päätökset itse, antamatta muiden vaikuttaa asiaan.

Olimme kummatkin hyvin surullisia tästä, mutta onnistuimme käymään kahvilla ja nauramaan vanhaan tapaan. Uskon, että pysymme ystävinä ja olen erittäin onnellinen jos näin käy.

Vähän aikaa minusta taas tuntui, että kaikelta hävisi taas suunta, mutta ehkä se vaan osoitti, että juuri nyt minun ei pitäisi sitoutua kehenkään. Ensin pitäisi löytää oikea suunta ja vihdoin päättää, että mitä oikeasti haluan. Olen mennyt edestakaisin jo reilun vuoden, muuttaen koko ajan mieltäni pääasiassa opiskelujen suhteen. Vähitellen pitäisi alkaa löytämään oma tie...