"Ik ga niet weg, ik heb nog wat tijd gekregen
Zal altijd maar doorgaan, tot aan het eind
Ik heb je voor altijd, m'n hart gegeven
Ik draag je bij mij, tot het licht straks dooft."
Olin äitini kyydissä pitkästä aikaan ja kuulin kyseisen kappaleen pitkästä aikaa. Heti tuli tuttu tunne, sama tunne, joka aina tulee kuullessani sen. Joka kertaa pitää kuunnella sanat tarkkaan ja olen jossain kilometrien päässä silloin. Jotenkin tuo muistuttaa lapsuudesta, ajasta, jolloin kaikki oli suhteellisen huoletonta. Samalla tulee mieleen kaikki ihmiset, jotka ovat hävinneet elämästäni erojen, muuttojen ja elämänmuutosten mukana.
Meillä jokaisella on kappaleita, jotka vaan pysäyttävät vähäksi aikaan, mikä sinun on?
1 kommentti:
Aika vaikea tuo kysymys tuossa lopussa, oikeasti on. Minulla on ehkä montakin näitä kappaleita mutten ole vain aikaisemmin tajunnut sitä.
Lähetä kommentti